Mieheni kollegaporukka järjesti laitoksen yhteisen
lauantaiohjelman koko perheille: kiivetään läheisen La Mola –vuoren huipulle. Kohde on mitä hienoin: huipulla (1104
metriä merenpinnasta) on tuhatluvulta peräisin olevan Monasterio de Sant Llorenç de
Munt –luostarin rauniot, melko hyvässä kunnossa ja upeaa romaanista
arkkitehtuuria. Huipulle vie tuhatvuotinen polku, johon on rakennettu kivistä
rappusiakin. 
Netistä löytyy reitin esittely. Sen mukaan matkaa on 5,5 km,
se on ”helppo” ja aikaa pitäisi nousuun varata 45 minuuttia. Meidän matkamme
järjestäjä arvioi aikaa kuluvan enemmän, tunti tai tunti ja vartti. http://www.infocostabrava.com/la-mola/routes/trekking-route-la-mola/
Minun koipeni ovat viime vuosina reippailleet lähinnä
Helsingin rantakaduilla, ja nousua pidin aika jyrkkänä enkä lainkaan helppona.
Käytimme ainakin puolitoista tuntia nousuun, eikä se johtunut pelkästään mukana
olevista, iloisesti kirmaavista 3- ja 5-vuotiaista lapsista. Reitti on erittäin
suosittu, väkeä oli kuin Rukan laduilla pääsiäisenä. Kaiken aikaa piti
väistellä vastaantulijoita ja ohittajia.
Jos retken konkreettinen huippukohta olikin La Molan huippu,
niin päivän huippua oli ihana lounas hienossa Can Torrella -ravintolassa
Matadeperan kylän liepeillä. Yksi osallistujista tiesi, että kylä on
Katalonian, ellei peräti koko Espanjan (unohdin jo kummasta oli kyse), rikkain
per capita.
