lauantai 28. helmikuuta 2015

Vaihteeksi Málagassa


Hiihtolomaksi emme varanneet mukaan suksia. Málaga on noin tuhat kilometriä etelään Barcelonasta (en muuten suosittele käyttämään tätä blogia tarkkojen faktojen lähteenä), joten sopi odottaa lämmintä ja aurinkoista helmikuun säätä.

Málaga on yksi Euroopan vanhimmista kaupungeista. Asialla olivat jo muinaiset foinikialaiset. Satama on joskus ollut hyvinkin tärkeä ja vilkas. Nyt rannassa ravintoloita ja puistoja sekä modernia koristelua (kuva), ja pian avataan Centre Pompidou –museo.

Centro Histórico
Varasimme turistiasunnon keskeltä laajaa historiallista keskustaa, Centro Históricoa. Asunnon nimi oli Malama ja se sijaitsi mukavasti pienen, hiljaisen umpikujan varrella. Nätti ja viihtyisä asunto, korkeat huoneet, ikkunat aukeavat pikku parvekkeille.

Keskusta on kokonaan kävelyaluetta. Vanhoja taloja on kunnostettu, joten vaikutelma on iloisen kaunis. Sisältä monet talot on laitettu kokonaan uusiksi, ja huoneistoja myydään varsinkin ulkomaalaisille asuttaviksi tai sitten turistiasuntoina vuokrattaviksi.

Tästä trendistä huolimatta katukuvaa leimaavat paikallistenkin ihmisten käyttämät liikkeet ja ravintolat, ja kaduilla liikkuva ja vilkkaasti keskusteleva väki vaikuttaa paikalliselta. Tämä on hieno asia verrattuna vaikkapa Barcelonan vanhan kaupungin ja Ramblan turistimylläkkään ja matkamuistomyymälöiden viidakkoon. (Kuva)

Flamencoa, sinfoniaa ja jazzia
Kaupungissa on yli puoli miljoonaa asukasta, ollaan siis Helsingin kokoluokassa. Niinpä ravintoloita ja kulttuuria riittää. Kaiken keskus tuntuu olevan Teatro Cervantes. Sinfoniaorkesteri esiintyy siellä. Varasimme jo etukäteen liput viikolle sattuneeseen konserttiin, joka oli hieno elämys. Huomasimme katujulisteista flameco-biennalin avajaistilaisuuden ja saimme siihenkin liput. Pinnasimme alkuosan, joka koostui juhlapuheista, ja menimme varsinaiseen esitykseen. Huippuluokan tanssia ja musiikkia, ja innostunut, arvostava yleisö.

Tästä innostuneina menimme samaan teatteriin vielä toiseenkin flamencoesitykseen. Loistavaa taidetta. Silmäniloa vahvistivat puvut, jotka mukailivat flamencoperinnettä mutta edustivat ilmeisesti paikallisten muodinluojien nykynäkemyksiä. Tämän tilaisuuden lopussa lavalle ilmestyi parivuotias pikkupoika mustassa jakussa, punaisissa flamencokengissä ja valtava kiharatukka heiluen. Jalan polkeminen, takin liepeen nykiminen ja pyörähdykset olivat jo hyvin hallussa tällä pikkunassikalla. Kaveri lienee oppinut rytmit jo sikiöaikana ja treenannut harjoitussalin nurkassa äidin ja isukin kopistellessa.

Yleisö eläytyi, pidätti henkeään hurjasti kiihtyvien koputussarjojen aikana, ja hurrasi tanssijoiden suoriutuessa lähes mahdottomista sarjoista. Illasta oli varauduttu nauttimaan: puvut, korut ja kampaukset viittasivat päättäväiseen juhlintaan. Onnittelin itseäni siitä, että matkapuvustooni kuului farkkujen, sammareiden, villatakin yms lisäksi myös nätti mekko ja jakku.

Kaupungissa on normaalisti tarjolla vakituisia flamcencoesityksiä ravintoloissa ja klubeilla. Näihin emme ollenkaan ehtineet perehtyä, kun satuimme paikalle harvinaisempien huippuesitysten aikaan.

Jazzclubejakin on kaupungissa. Kävimme Clarencessa, jossa piti oleman tarjolla bluesia. Espanjalaiset taitavat olla liian iloista väkeä pystyäkseen tuottamaan kunnon bluesia, ja nytkin hiukan petyimme. Ilmeisesti kaikki tuska ja murhe kanavoidaan flamencolauluun.

Ravintoloita
Mesón de Cervantes on huippusuosittu. Siellä saa puolikkaita annoksia, joten on helppo maistella useampia ruokia. Herkullisia, jännittäviä hampurilaisia ja salaattia saa Noviembressa. Arvostettu kalaravintola Los Mellizos näytti valittavaksemme eri kaloja. Valmistauduimme Alhambran käyntiin arabiruokaa tarjoavassa Al-Yamalissa. Perjantaipizzat nautimme italialaisessa Pizza Romanticossa.  Ja saimme vielä ihania merinäköaloja AC Palaciossa, 15. kerros.
 
Nähtävyyksiä
Alhambran linna Granadassa on Espanjan suosituin nähtävyys. Teimme sinne päiväretken bussilla, oppaineen kaikkineen. Kauneutta on kaikessa: rakenteet, näkymät ja koristeet sekä puutarhat ja vesialtaat on kaikki suunniteltu tuottamaan hieno esteettinen elämys. (Kuvia)

Picasso-museo on kauniissa palatsissa. Lisäksi kaupungissa on Picasson kotimuseo, hänhän syntyi kaupungissa ja vietti siellä lapsuutensa ja nuoruutensa.  Centro de Arte Contemporáneo de Málaga kannatta myös käydä. Siellä on hienossa tilassa kiinnostavia vaihtuvia näyttelyjä, ja vieressä kaunis, trendikäs ravintola Óleo, jossa itse nautimme vain kahvit. Pitänee palata lounaalle. Edelleen museoita: Museo Automovilístico




esittelee historiallisia autonamuja ja teemaan sovitettuja vaatteita entisen teollisuuskiinteistön tiloissa. Museo sijaitsee rannan tuntumassa länteen keskustasta. Kävelimme sinne rantakatua sunnuntaina juuri ennen lounasaikaa, ja näytti siltä, että koko muukin kaupunki oli rantakadulla tai viereisissä puistoissa nauttimassa aurinkoisesta päivästä.

Ilmoja piteli
Odotetusti sää oli aurinkoinen ja melko lämmin, vaikka viileämpi kuin normaalisti siihen aikaan, kuulemma. Päivisin noin 15-17 astetta, yöllä selvästi alle 10. Mutta asuntomme oli varmaankin ollut tyhjillään pitkään, ja silloinhan sitä ei lämmitetä. Kesti muutaman päivän kesyttää kämppä lämmintä ilmaa puhaltavilla lämppäreillä, joita ei jätetä päälle kun poistutaan, eikä myöskään yöksi. Yöllä laitteen meteliä ei jaksaisi kuunnella.

Kaapista löytyi ylimääräinen lämmin täkki, ja ruokapöydän muovituoleille levitettiin torkkupeittoa ja huivia lämmikkeeksi. Herkästi paleleva mieheni kaipasi suomalaisilta mökeiltä tuttua styrox-vessanrengasta, kylpyhuoneessahan ei mitään lämmityslaitetta ole, ja pääsi kokeilemaan kesän purjehdukselle tarkoitettuja angoraisia lämpövaatteita, joita annoin hänelle joululahjaksi. Kyllä etelässäkin pärjää, kun varustautuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti