tiistai 15. joulukuuta 2015

Joululounas Jumalan ruokakojussa


Barcelonan katedraali, kuten muutkin kirkot Euroopassa keskiaikana, majoitti satunnaisia kulkijoita ja vierailijoita. Lapset, koirat, keittonuotiot ja muu hulina piti hillitä ja hallita messun ajaksi. Katedraalin vieressä on Barcelonan ensimmäinen kodittomien yömaja. Oppaamme Susanna valotti perinteisten nähtävyyksien arkisempia piirteitä ja kaupungin sosiaalista historiaa. Naisverkostoni seurue käveli kierroksen vanhassa kaupungissa oppaan kanssa. Näitä kierroksia tarjoaa Hidden City Tours. Sen perustaja Lisa Grace aloitti yhteiskunnallisen yrityksen elättääkseen itsensä ja tarjotakseen työtä kaupungin asunnottomille.


- ja kuuntele - lisää verkkosivuilta:

Asunnottomia on useita tuhansia, ja määrä kasvaa. Barcelonaan on tullut väkeä työn toivossa, ja monia ei ole onnistanut. Kaupungin ilmasto on asunnottomalle leppeämpi kuin sisämaassa, esimerkiksi Madridissa. Kaupungissa on myös tarjolla paljon apua asunnottomille. Esimerkiksi yömajassa voi viipyä lähes puoli vuotta, kun Madridissa kadulle joutuu uudestaan kolmen vuorokauden kuluttua. On myös paikkoja, joissa voi käydä suihkussa ja pestä tai vaihtaa vaatteita, vaikka yöpaikkaa ei olisikaan.

El Ravalin puolella pysähdyimme ison, uskonnollisen yhteisön ylläpitämän soppakeittiön viereen. Se ruokkii päivittäin useita satoja ihmisiä, ketään karsimatta. Oleskelulupia ei kysellä, juovuksissa saa olla. Vasta isompi häiriköinti johtaa ulos heittämiseen. Ruoka on kuulemma erinomaista, vaikka se valmistetaan enimmäkseen viimeisenä myyntipäivänä kauppojen lahjoittamista raaka-aineista.

Oppaamme, joka on itse ollut asunnoton, ei yleensä käynyt täällä syömässä. Syynä olivat riitaa haastavat maanmiehet. Kaupungin virallisessa soppakeittiössä oli rauhallisempaa. Sinne kirjautuakseen piti suoriutua muutamia viikkoja kestävästä rekisteröintiruljanssista, ja mukaan pääsi vain laillisesti maassa asuva, ja selvin päin syömään tuleva. Ruoka ei kuitenkaan ollut mistään kotoisin, vaikka käytössä oli tuoreita raaka-aineita.

Soppakeittiöitä on lukuisia. Oppaan mukaan Barcelonassa ei asunnottoman tarvitse kärsiä nälkää. Ruokaa saa monta kertaa päivässä, onpa jopa mahdollista lihoa! Me päädyimme joululounaalle yhteen pienimmistä, jonka nimi on El Chiringuito de Dios, eli Jumalan ruokakoju. Emme tietenkään tungeksineet sinne nälkäisten tielle, vaan olimme tilanneet lounaan, joita tarjotaan maksaville asiakkaille kunhan nälkäiset on ensin ruokittu. Herkkua oli siinä monenlaista, ja tunnelma lämmin.


Oppaamme ei enää ole asunnoton, vaan asuu kauniissa, puistomaisessa pikkukaupungissa lyhyen junamatkan päässä, ja herää onnellisena linnunlauluun aamuisin.

maanantai 14. joulukuuta 2015

Viinien maistelua monin tavoin


Viikonloppuretkiemme kohteena on usein jokin läheinen viinialue. Tätä onkin vaikea välttää, koska maa on viinialueiden tilkkutäkki. Ostimme pari vuotta sitten opaskirjan Guía del turismo del vino (Anaya Touring), joka on ansiokkaasti jäsentänyt Kataloniaan ja Espanjaan perehtymistämme. Kirjasta on tuoreempikin painos. Denominacion de Origen –alueita tulee pikkuhiljaa lisää, joten uusi painos on aina edellistä paksumpi. Majoitusten etsimiseen kannattaa kuitenkin käyttää muita lähteitä, kirjassa on vain muutamia ehdotuksia eri paikkakunnille.

Samalla mainitsen ohimennen uuden, tuoreen, nelikielisen, runsaasti valokuvitetun Barcelonaan ja lähiseutuihin keskittyvän viiniturismikirjan: Lluís Tolosa: Barcelona Wine. Enjoy Wine Tourism in the City.

Aluksi ajattelimme, että viinimatkailuun saisi sisällytetyksi bodegavierailuja ja viininmaisteluja. Ajaisimme kauniita pikkuteitä viinikohteeseen, pysäköisimme auton tarttuaksemme siihen uudestaan vasta seuraavana päivänä, tutustuisimme viinitarhaan ja bodegaan, maistelisimme viinenä ja myöhemmin söisimme päivällisen mukavassa hotellissa tai ihan sen lähellä.

Näinhän se ei mene. On mahdollista varata yöpyminen ja päivällinen niin, että autoilua niiden välillä ei tarvita. Viinivierailu ei kuitenkaan onnistu näin. Viinitarhat ovat ihan muualla. Bodegat ovat niiden yhteydessä tai sitten läheisessä kaupungissa. Usein ne tarjoavat maisteluvierailuja aamupäivisin tai aikaisin iltapäivällä, illansuussa ei onnistu.  Automatkailijan yhtälö ei ratkea tyydyttävällä tavalla.

Olemme lopulta oppineet hoitamaan matkailun ja maistelut erikseen. Olemme kokeneet kolme eriasteista ratkaisua tämän syksyn vieraidemme kanssa.

1.  Kevyt iltapäivä Barcelonassa

Spanish Wine Tasting in Barcelona. Tarjolla on lyhyt oppitunti espanjalaisiin viineihin, maistellaan neljä erilaista. Paikkana on mukava tila El Ravalilla, Barcelonan vanhan kaupungin uudemmassa osassa. Maistelun jälkeen palataan junalla kotinurkille ja mennään lähiravintolaan tapaksille.

Näiltä verkkosivuilta löytyy vaikka mitä, kävelyjä ja maisteluja eri kaupungeissa ja mittavia matkoja viinialueille.

2. Iltapäivän retki viinitilalle

Oller del Mas Winery Tour. Bussi kerää pienen ryhmän sovitusta paikasta Placa de Catalunyan reunalta. Ajetaan noin tunnin matka Pla de Bages –viinialueelle ja Oller del Mas –viinitilalle. Kyseessä on tuhat vuotta vanha tila, jonka linnamainen päärakennus on hiukan nuorempi ja vuosisatojen mittaan täydennetty. Kävellään ja katsotaan, missä viini kasvaa, ja kuullaan oppaan esitys viinin kasvuedellytyksistä. Nähdään vaikuttava rypäleiden lajittelukone, terästankit ja kellarissa tammitynnyrit. Maistellaan tilan omia viinejä. Paluumatkalla bussissa torkahdetaan ja retken jälkeen mennään syömään paellaa Graciassa.

Näilläkin verkkosivuilla on vaikka minkälaisia retkiä tarjolla.

3. Koko päivän retki Penedèsiin

Torres Gourmet Tour Penedes. Auto hakee meidän oman porukkamme meidän oveltamme sovittuun aikaan. Tai no, tilasimme lähdön klo 11 sunnuntaiaamuna,  mutta lauantaina meille soitettiin, että pitääkin lähteä jo klo 8:45. Tutustuimme ensin cavatalo Codorniuun. Operaatio on iso ja sen historia on pitkä. Rakennukset ja puutarha ovat huolellisen kauniita ja ylpeän modernistisia, Gaudín aikalaisten arkkitehtien suunnittelemia.

Cavalasillisten ja ostosten jälkeen meidät vietiin Vilafranca del Penedèsiin, joka on alueen keskuskaupunki. Lounaaseen oli vielä aikaa. Tutustuimme hienoon Vinseum-viinimuseoon, jossa kierroksen päätteeksi tarjottiin lasilliset.

Lounas kuului pakettiin. Ravintolassa oli iloisia ja meluisia perhekuntia sunnuntailounaalla ja synttäreitä sun muuta juhlimassa.

Iltapäivän ohjelmassa oli ohjelmanmuutos, kierrokseen periaatteessa kuuluva Torresin tila ei ota vieraita sunnuntai-iltapäivänä. Korvaava kohde oli Parés Baltàn viinitila, jonka biodynaamisista viljelyperiaatteista kuultiin ulkona viinipellon laidassa, ja viineistä lisää pöydän ääressä. Ostimme etiketin innoittamana  2πr –nimisen punaviinin. Isäntä antaa viineille nimet maistellessa tulevien mielikuvien mukaan. Tämä viini oli hänestä pyöreä. Niin meistäkin.

Kotimatkalla sunnuntai-illan ruuhkassa nukuimme pitkät pätkät. Kotiin tullessa ostimme alakerran kaupasta hyvää kinkkua iltapalaksi ja lopetimme aikaisemmin avatun punaviinipullon.

Tämä kohde löytyi samasta valikoimasta kuin iltapäiväretkikin.

4. Omat juhlat

Muutenkin tämä loppusyksy tarjoaa herkkuja. Naisverkostoni joulujuhla pidettiin taidegalleriassa, Peix-up. Tarjolla oli viinit, tapakset ja kuhunkin annokseen sovitettu jazzklassikko. Verkostoomme kuuluva Carrie Lewis on hurmaava esiintyjä ja hänen äänensä on loistava.

www.peixup.com 

Ja vielä kotikekkerit. Mieheni kollega järjesti miesystävänsä kotona viinimaaottelun, kilpailijoina hänen kotiseutunsa Riojan viinit ja italialaisen kollegan Toscanan viinit. Itse veimme tarjolle suomalaisen Napue-ginin ja tonicit. Lounaan päättyessä noin klo 23 tilanne oli ylivoimainen
tasapeli.