Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutto. Näytä kaikki tekstit

perjantai 20. syyskuuta 2013

Muuttoja ja muutoksia


Paikallinen naisverkosto Barcelona Women’s Network kokoontui viikolla ensimmäistä kertaa lomien jälkeen. Poskisuukkoja, kuulumisia. Useita uusia vauvoja. Uusia jäseniä, jotka ovat olleet Barcelonassa kolme viikkoa, kuusi viikkoa. Ja lähtijöitä, jotka valmistautuvat hyvästelemään täkäläisen elämänsä.

Täällä on muutamaa lajia ulkomaalaisia. On niitä, jotka menivät naimisiin täkäläisen miehen kanssa ja päätyivät tänne. He eivät ole lähdössä minnekään.

On niitä, jotka ovat täällä miehensä työn takia. Nämä miehet ovat yleensä töissä monikansallisissa yrityksissä. He ovat täällä sen aikaa kun komennus kestää, ja perheet viihtyvät paremmin tai huonommin. Yleensä paremmin.

Komennukset ja niiden katkot ovat usein arvaamattomia, joten joustavuutta ja järjestelykykyä tarvitaan koko perheeltä. Esimerkiksi Jennifer kertoi perheensä olevan muuttamassa Yhdysvaltoihin, koska miehen työ täällä päättyy.  Se on kuitenkin vielä epäselvää, muutetaanko Kaliforniaan vai New Yorkiin. Onneksi Jenniferin vanhempien luo Kaliforniaan voi muuttaa ensin, ja sitten katsoa, mihin muuttokuorma lopulta kuljetetaan.

Muutto on edessä parin viikon kuluttua. Nyt eletään koulujen lukukauden alkua. Jennifer ei vielä tiedä edes osavaltion tarkkuudella, mistä etsisi lapsilleen koulun, tai mistä taloa aletaan katsoa. Hyvästelimme Jenniferin ja toivotimme kaikkea hyvää uuteen elämänvaiheeseen, ja kestävyyttä siirtymävaiheen ponnistuksiin.

Täällä on välivuoden (tai useamman) viettäjiä, kuten Jane. En kehdannut kuulustella, mille perustuu Janen perheen talous. Jane, mies ja jokunen kouluikäinen lapsi olivat tulleet tänne Amerikasta avartamaan maailmankuvaansa. Mitäkö Janen mies tekee? No hän on viime vuodet ollut koti-isä. Janen työ jäi Amerikkaan. Säästöjä, perintö?

Monet tulevat myytyään yrityksen ja seuraavan aloittamista miettiessään, kuten Maryn perhe. Maryn naapurit, joita en ole tavannut, ovat Islannista. He tulivat tänne lomalle ja päättivätkin sitten jäädä. Heitä oli kotona Islannissa huolestuttanut viiden lapsensa koulutus. Monikaan ei pitäisi Kataloniaa ratkaisuna näihin huoliin, mutta mikäs siinä. Vuokrataan asunto ja laitetaan lapset kouluun. Milläkö varoilla? Ilmeisesti vanhemmat olivat myyneet jotain ja sijoittaneet johonkin, ja näin on taas talous kunnossa vuosiksi eteenpäin.

Sitten on vielä elämänlaadun tavoittelijoita. He ovat usein kotoisin sateisilta seuduilta kuten Englannista tai Alankomaista, tai rasittavista suurkaupungeista kuten Lontoosta tai Pariisista. Tai he ovat tympääntyneet työhönsä. He muuttavat tänne yksin tai puolison kanssa ja alkavat kehitellä itselleen aikaisempaa iloisempaa elantoa. Monet opiskelevat terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita ja tarjoavat sitten palveluja: joogan tai pilateksen ohjausta, akupunktiota, hierontaa. Toiset kehittävät taiteellisuuteensa perustuvia tuotteita: rakennusten yksityiskohtien ja mosaiikkien valokuvia postikorteiksi, remonteissa poistettuja kuviollisia lattialaattoja pöydiksi ja pannunalusiksi.

Jotkut menestyvät mukavasti ja laajentavatkin liiketoimintaansa. Useita on viime vuosien lama koetellut, koska kuluttajat karsivat menojaan ja varovat ostamasta juuri mitään. Catherine ilmoitti surullisena, että hän ja hänen miehensä ovat päättäneet muuttaa vuodenvaihteessa Englantiin, koska täältä ei miehelle löydy töitä eikä Catherinelle riittävästi asiakkaita. He ovat asuneet täällä kymmenkunta vuotta ja ovat ajatelleet asettuneensa tänne pysyvästi. Alkaa siis pitkä jäähyväisten syksy.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Takaisin Barcelonaan


Helle on hellittänyt, lämpötila on alle 30 astetta. Kaupunki palailee normaalielämään. Saavuimme syyskuun 3 pnä eli syyskauden ensimmäisenä työpäivänä Barcelonaan. Lupauksensa mukaisesti tuleva vuokraisäntämme oli meitä kentällä vastassa. Ja myös luvattu väliaikainen asumus odotti meitä.  Reipas yleistys tästä olisi: espanjalaisen sanaan voi luottaa! Ainakin siis tämän kyseisen Josén sanaan.

Josén parkettimiehet olivat aloittaneet työt 3.9., kuten muukin kaupunki. Varsinainen asuntomme on siis pian valmiina. Mutta ei tässä hätää. Väliaikainen asunto on tilava ja mukava ja sen kaikki ikkunat tarjoavat näkymäksi vieressä sijaitsevan Sagrada Familian! Katumme on kaunis kävelykatu, jolla nautimme heti saavuttuamme turistihintaiset oluet.

Illansuussa kävimme ystävämme Bénédicten luona kaivelemassa laatikoitamme, joita hän on sietänyt eteisessään koko kesän. Nyt pärjäämme varsinaiseen muuttoon asti. Bénédictellä oli talo täynnä ranskaa puhuvia vieraita, joten saimme touhuta laatikoiden kimpussa ihan keskenämme.

Ei yhtään harmittanut, että olin ennen lomia, tavaroita pakatessani, numeroinut laatikot ja kirjoittanut sisällöt muistiin melko yksityiskohtaisesti. Näinpä emme joutuneet avaamaan sellaisia laatikoita, joista emme mitään tarvinneet.

Myös viimevuotinen vuokraisäntämme oli palannut töihin ja poti normaaleja sekavuuden tunteita ensimmäisenä työpäivänään. Häneltä saimme hakea vanhaan osoitteeseen kertyneen vähäisen kirjepostin.

Ensimmäisen päivän iltana, päivällisen jälkeen kiersimme Sagrada Familian ennen kotiin paluuta ja nopeaa nukahtamista. Kirkon ympärillä oli paljon ihmisiä, jotka katselivat kirkkoa pitkään ja hartaasti, pää takakenossa. Isojakin valokuvauslaitteistoja oli käytössä. Yövalaistuksessa yksityiskohdat näkyvät hienommin kuin päivällä.

Ensimmäisen aamun auringossa kirkko oli taas eri tavalla upea.