Tänään pelataan jalkapallon El Clásico, Barca vs Real
Madrid. Peli on täällä Barcelonan Camp Noussa. Yritimme ensin varata pöydän
tutusta ravintolasta, joka erikoistuu hampurilaisiin, makkaroihin, olueeseen ja
TV-jalkapalloon. ”Completo” eli täyteen varattu, jo pari päivää aikaisemmin.
Tunnelmaa on siis luvassa.
Irtopaikkoja oli vielä stadionillakin, parin sadan euron
hintaan. Kapakkaelämys olisi minulle käynyt, mutta yksin irtopaikalla kovaan
hintaan? Tuhlaan rahan mieluummin muihin kohteisiin. Tarjosin tänään kotona jo
perinteistä peliruokaa eli katalonialaista makkarakastiketta spagetin kera.
Teen sitä aina kun meiltä seurue lähtee peliä katsomaan.
Katalonian itsenäisyyshaaveet ovat kovasti läsnä
poliittisessa keskustelussa. Ennenaikaiset vaalit marraskuussa mittaavat
samalla itsenäisyysajatuksen kansansuosiota. Matsin tulos ratkeaa tänä iltana,
vaalien tulosta ja tuloksen tulkintaa ja vaikutusta asioihin odotamme
pitempään. Tunnelmat ja mielipiteet menevät sekaisin ja päällekkäin. Jalkapallo
on elämää ja politiikkaa.
Tuo makkarakastike löytyi keittokirjasta helposti, koska
kirja on ollut auki siltä kohdalta monet kerrat. Muistelen viime syksyä,
jolloin olimme juuri asettuneet Barcelonaan ja kaikki oli uutta, myös tuo kirja
oli juuri hankittu. Luin keittokirjaa kuin opiskelija ja näin paljon vaivaa
löytääkseni meille sopivat (maukkaat ja helpot) reseptit. Selasin keittokirjaa
ja sanakirjaa, kun tein ostoslistaa. Sopivia kauppojakin piti ensin etsiä.
Nyt meitä lähellä olevat supermarketit ja leipomot kuuluvat
eri ketjuihin kuin viime vuodelta tutut. Kuitenkin uutuus on vähäisempää, vain
hienosäätöä aiemmin opittuun. Pikkukauppoja ei ole siinä määrin kuin
edellisellä alueellamme, mutta halli eli Mercado on lähempänä. Halli on
osoittautunut hyväksi mutta varsin kalliiksi. Lähikorttelien supermarketeissa
on hämmästyttävän laaja ja laadukas valikoima rehuja, lihaa ja kalaa. Löysimme
supermarketista pesuainehyllyn vieressä olevasta viinihyllystä lähiseudulla
tuotettua punaviiniä, joka on
saanut Helsingissä kultamitalin vuonna 2009 ja kuului muutenkin ”maailman
parhaisiin viineihin”. Hinta 4,09 €.
Hyvää.
Uusi kantaravintola on myös löytynyt. Alle 10 minuutin
kävelymatkan päässä on italialainen ravintola La Tagliatella, jonka pizzat ovat
loistavia. Sisustus, tunnelma ja palvelu ovat miellyttäviä. Sinne on hyvä
valahtaa perjantaisin.
Viime vuonna pidin hiukan huvittavana sitä tietoa, että
oikeat barcelonalaiset eivät juurikaan käy Diagonal-kadun alapuolella. Itse
asuimme tuolloin alaspäin Diagonalista, vaikkakin selvästi turistialuetta
ylempänä.
Nyt huomaan, että meillä ei ole edes viikoittain asiaa sinne
alas. Ostokset, ravintolaillat ja elokuvat hoituvat täällä lähistöllä. Tietyt
vaatekaupat kuitenkin kutsuvat joskus ekskursiolle, samoin kirjakauppa ja eräät
tapahtumat. Nyt suunnittelemme oopperassa käyntiä, ja oopperan koti Liceu on
ihan Ramblalla, turistien alueella. Lupaan sentään löytää sinne vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti