Me llamo Bond, James Bond

Tässä dubattujen elokuvien luvatussa maassa on, ainakin täällä Barcelonassa, joitakin elokuvateattereita, jotka esittävät alkuperäisäänisiä elokuvia espanjaksi tekstitettynä. Nykyistä asuntoamme lähinnä on Cines Verdi, Verdi-kadulla Graciassa. Siitä voi lähteä, että siellä on pitkät jonot. Liput on hyvä ostaa etukäteen.

Yleisö koostuu meidän ulkomaalaisten ohessa paikallisista, jotka arvostavat elokuvaa kokonaiselämyksenä äänineen kaikkineen.  Kun olimme katsomassa 007 Skyfall -elokuvan,  yleisön vahva espanjalaispitoisuus oli ilmeinen.  Roistoa nimeltä Raoul Silva esittää espanjan kuuluisin näyttelijä Javier Bardem (tai varmaan hänen vaimonsa Penelope Cruz on yhtä kuuluisa). Kun Silva ilmestyi kuvaan, yleisö ryhdistäytyi kohahtaen. Kaikki nokkeluudet palkittiin hekotuksin.

Bond-elokuvien 50 vuoden kunniaksi elokuvassa podetaan viidenkympin kriisiä ja muitakin ikäkriisejä. Uusi Q on nuori nörtti.

Muutakin kulttuuria olemme nauttineet.  Barcelona Jazz Festival venyttäytyy  puolentoista kuukauden ajalle. Olimme jo Luz de Gas –klubilla kuuntelemassa Ramón Valle Trioa kera Jesse van Rullerin. Valle on kuubalainen pianisti-ihme, jolla on erityinen suhde Barcelonaan (enempää en saa irti katalaaninkielisestä esitteestä). Vieraileva kitaristi van Ruller on hollantilainen. Liput on hankittu myös Chick Corea Trion esitykseen Palau de la Músicassa.

Konsertti alkoi klo 21:30, joten oli hyvä vahvistautua sitä ennen. Valitsimme lähinnä sijainnin perusteella pintxobaarin nimeltä Itxaso de l’Eli (osoite c/Corsega 232). Paikka osoittautui herkulliseksi. Nenäkäs mutta sympaattinen tarjoilija opetti meitä ensin talon tavoille. Saimme alkuun kylmiä herkkupaloja, kunnes kokki alkoi tuottaa myös lämpimiä pintxoja.  Seuralaisemme, Baskimaasta kotoisin oleva Carmen, hurmasi ja haastoi tarjoilijan ja kokin, jotka pyörivät ympärillämme esittelemässä yhä uusia mestariteoksia, ja odottelivat sitten pää kallellaan kommenttejamme.