Elämä on enimmäkseen juhlaa

Paussi kirjoittamisessa ei nyt johdu siitä, ettei olisi missään käyty, mitään koettu tai mitään mietitty.

Nyt ollaan sellaisessa Barcelonan syksyssä, että Brysselin työmatkaa oli kahdella viikolla (aikaisempina vuosina vain yhdellä),  sisko ja hänen miehensä tulivat lopultakin käymään,  eräiden ystävien kanssa treffattiin Etelä-Ranskassa, miehen yksi kollega oli sopivaan aikaan hienolla perintöhuvilallaan etelämpänä rannikolla ja kutsui meidät käymään, toinen kollega juhli naapurimaassa viisikymppisiään, työt kutsuivat minut Extremaduraan viikoksi tutustumaan uusiutuvaan energiaan ja selviytymään herkullisista illallisista espanjan kielellä, jolloin miehen eläköityneen kollegan vierailun isännöinti jäi kokonaan miehelle, joskin olin hankkinut konserttiliput ja varannut ravintolan, miehen pikkuserkku tuli kylään ja teimme vielä yhdessä viikonloppumatkankin,  ystävät tulevat konferenssitekosyyllä Barcelonaan ja vietämme viikonlopun yhdessä, toiset ystävät tulevat pitkäksi viikonlopuksi ja elvytämme vanhan viiniretkiperinteemme,  poika tulee valmistujaisjuhliinsa joihin innokkaasti osallistumme, ihanat purjehdusmatkojen mökkivierailuisännät tulevat käymään.

Nämä ovat kaikki hienoja, ainutkertaisia tapahtumia, jotka nautitaan täysin siemauksin silloin kun ne ovat tarjolla. Mitään emme antaisi pois.

Kaikkiin liittyy iloista odotusta ja valmistelua etukäteen: matkojen, hotellien ja ravintolapöytien varaamista tietenkin huolellisesti harkiten ja vaihtoehtoihin tutustuen. Myös etsitään ja varataan konsertteja, viininmaistelutilaisuuksia ym. Mies huomauttaisi, että tehdään myös GPS:ään reittisuunnitelmia, mutta minähän en ole tehnyt niitä. Käytän exceliä myös yksityisasioihin. Sähköpostissa on kansioita eri matkoille ja tapahtumille.

Joustavampaan rutiiniosastoon kuuluu pari Suomen matkaa, jotka ajoitin edellä lueteltujen hupien ja töiden väliin. Nyt viimeksi kävin äidin kanssa Turussa koristamassa neljä hautaa,  ja samaan vierailuun sisältyy kiitettävästi työtapaamisia ja kampaajalla käynti.

Paikallisten Barcelonan ystävien kanssa kaveerataan myös jossain välissä: käydään syömässä ja/tai konserteissa.  Ja töitähän tässä tehdään normaalisti (pohditaan joskus toiste tuota ”normaalia”).

Joulukuulle on vasta yksi tapahtuma sovittu. Kai me jotain vielä keksitään.