sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Pikku vuoristovaellus


Mieheni kollegaporukka järjesti laitoksen yhteisen lauantaiohjelman koko perheille: kiivetään läheisen La Mola –vuoren huipulle. Kohde on mitä hienoin: huipulla (1104 metriä merenpinnasta) on tuhatluvulta peräisin olevan Monasterio de Sant Llorenç de Munt –luostarin rauniot, melko hyvässä kunnossa ja upeaa romaanista arkkitehtuuria. Huipulle vie tuhatvuotinen polku, johon on rakennettu kivistä rappusiakin.

Netistä löytyy reitin esittely. Sen mukaan matkaa on 5,5 km, se on ”helppo” ja aikaa pitäisi nousuun varata 45 minuuttia. Meidän matkamme järjestäjä arvioi aikaa kuluvan enemmän, tunti tai tunti ja vartti. http://www.infocostabrava.com/la-mola/routes/trekking-route-la-mola/

Minun koipeni ovat viime vuosina reippailleet lähinnä Helsingin rantakaduilla, ja nousua pidin aika jyrkkänä enkä lainkaan helppona. Käytimme ainakin puolitoista tuntia nousuun, eikä se johtunut pelkästään mukana olevista, iloisesti kirmaavista 3- ja 5-vuotiaista lapsista. Reitti on erittäin suosittu, väkeä oli kuin Rukan laduilla pääsiäisenä. Kaiken aikaa piti väistellä vastaantulijoita ja ohittajia.

Jos retken konkreettinen huippukohta olikin La Molan huippu, niin päivän huippua oli ihana lounas hienossa Can Torrella -ravintolassa Matadeperan kylän liepeillä. Yksi osallistujista tiesi, että kylä on Katalonian, ellei peräti koko Espanjan (unohdin jo kummasta oli kyse), rikkain per capita.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti