Mercè ja oheisohjelmaa

Barcelonan pyhimyksen Mercèn fiestaa vietettiin torstaista sunnuntaihin. Ohjelmaa oli käsittämättömän paljon vanhassa kaupungissa, puistoissa ja tällä kertaa myös vähemmän hienoissa lähiöissä. Perinteisten ihmistornien, ja jättiläiskulkueiden lisäksi tarjolla oli tanssia, poppia, ja vaikka mitä. Pariisista vieraileva pormestari ja Barcelonan oma lupasivat juhlapuheissa kehittää kaupunkejaan sosiaalisesti.

Uuvuimme jo ohjelman tarkastelusta ja jaksoimme lopulta lähteä Ciutadellan puistoon vain ihmettelemään, ilman sen kummempia tavoitteita. Jotain street dance –sessioita taisi olla meneillään, mutta niitä oli vaikea seurata  väkijoukon takaa. Suurin osa porukasta näytti olevan samalla asialla kuin mekin, eli palloilemassa paikalla kauniista lauantaista nauttien. Lämpötilat nousevat päivällä vieläkin noin 25 asteeseen.

Sunnuntaina menimme läheiseen Castelldefelsin rantakaupunkiin ja sieltä rinteeseen luonnonpuistoon 6 kilometrin pikku vaellukselle. Valloitimme kivikossa parinsadan metrin korkuisen huipun ja olimme tyytyväisiä itseemme ja näköaloihin. Erityisen tyytyväisiä olimme wikiloc.com –sivustoon, jolta löytyy kaikenlaisia kävely- ja vaelluspolkuja kaikkialta, myös ladattavaksi gps:iin.

Kaupunki ei ole häikäisevän kaunis kuten paremmin tunnettu Sitges, mutta viihtyisä ja varmaan mukava asuinpaikka, ja lähempänä Barcelonaa. Rinteessä on hyvän näköisiä taloja, joista on mainiot näköalat merelle. Hiekkaranta on asukkaiden ja vieraiden vilkkaassa käytössä, myös viime

sunnuntaina. Monet ulkomaalaiset perheet, joilla on lapsia, ovat asettuneet tänne. Ilmeisesti varsinkin saksalaiseen kouluun on täältä hyvät yhteydet.

Jo lähes säännölliseksi tullut ukkosmyrsky ja rankkasade alkoi heti kun olimme päässeet takaisin kotiin. Vielä olisi ollut tarjolla huikea ilotulitusnäytös Mercèn päättäjäisiksi, mutta olimme niin mukavasti kotona ja Castelldefelsin rinteiden uuvuttamia, että emme viitsineet lähteä España-aukiolle, vaikka sade taisikin loppua.