Lähtölaskenta on käynnissä

Viimeinen syksy Barcelonassa on alkanut. Syksy tuntuu jo etukäteen kovin lyhyeltä. Tapaamme määrätietoisesti ystäviä ja alamme perehtyä jokasyksyisen jazzfestivaalin tarjontaan. Mieheni käy vielä espanjan tunneilla, minä turvaudun TV-sarjoihin ja kirjoihin. Jokaviikkoisia myöhäisillan ohjelmiamme ovat Sonata del Silencio, hieno sarja Madridissa vuonna 1946, ja sarjan edetessä varmaan myöhemmin, olemassaolon taistelua eri tavoin käyvistä ihmisistä, ja Aguila Roja, eräänlainen Zorro-muunnelma. Sarja loppui viime vuonna niin näyttävästi, että erilaisille henkisille raunioille ei olisi luullut mitään enää rakennettavan. Vaan eipä hätää, taas seikkaillaan ja juonitellaan hovissa ja kansan parissa. Ihmettelemme välillä: Eikö tuokin henkilö jo tapettu viime jaksoissa? Ja tämä? Ehkä he saivat erinomaista ensi- ja jatkohoitoa.

Kirjoista uusi herkku on suosikkidekkarikirjailijani Alicia Giménez Bartlettin ”oikea” romaani, Hombres desnudos eli alastomat miehet. Kaikki neljä päähenkilöä kokevat kovia, mutta heidän lähtötilanteensa ja varsinkin taloudelliset mahdollisuutensa ovat erilaisia. Kirjallisuuden opettaja päätyy miesstrippariksi ja ostoseuralaiseksi. Huonostihan siinä lopulta käy. Viittaukset Dostojevskin Rikokseen ja rangaistukseen virittävät teeman kehittelyä.

Koetuista ravintoloista meillä on hyvä lista, jota päivitetään hiljakseen uusilla löydöillä. Tutustumme metrolinjojen päissä oleviin lähiöihin, kun kantakaupunki alkaa olla kovin tuttu. Vall d’Hebron tarjoaa mahtavat näköalat korkealta rinteestä. Paikkaa hallitsee iso sairaala. Korkeita isoja kerrostaloja riittää. Vieressä on luonnonpuisto, jossa piti piknikkiä iloisen meluisa seurue nuoria perheitä. Cornellassa, Sant Ildefonsin aseman vieressä, on mittava kauppahalli, paljon valtavan isoja kerrostaloja, lasten leikkipaikkoja, ja iloisen näköisinä tuttuja moikkaavia ja asioitaan hoitavia ihmisiä.

Siis tunnelmat ovat rauhallisen asettuneet. Tämä on kuitenkin hämäystä. Samalla karttuu lista lähtövalmisteluista: irtisanottava sitä ja tätä, kierrätettävä yhtä ja toista. Vedenkeitin hajosi tänään ja pääsi sähköromukassiin kierrätystä odottamaan - uutta ei enää osteta. Kulahtaneilla liinavaatteilla mennään loppuun asti.

Lykkään aktiivisia lähtötoimia ja varsinkin lähdön haikeutta. Ollaan nyt rauhallisen asettuneita niin kauan kuin tätä kestää.