maanantai 7. marraskuuta 2016

Taas patikoimassa


Lauantaina nautimme viimeisestä kesäpäivästä, yli 20 C, Costa Bravan rannikolla, kiipeillen ylös alas louhikkoisia polkuja Tossa de Marin pikkukaupungista lähtevällä reitillä. Itse asiassa reitti, Camino de Ronda, lähtee etelämpää Blanesista ja seurailee rantaa noin 130 km matkan Ranskan rajalle asti. Paikoin reitti on hienoja pitkospuita ja kaiteita, kuten näimme toissavuonna Llancán seudulla. Nyt polullamme oli paikoin pieniä puisia rappusen tapaisia helpottamassa tassun asettamista tukevasti, ja kaidettakin oli: turkoosia muoviköyttä oli sitaistu sinne tänne markkeeraamaan jyrkänteen reunaa. Reitti oli taas mallia helppo, wiciloc.com-sivustolta löydetty. Vaikeita emme taida koskaan tarvitakaan. Näkymät olivat huikeat.

Saimme itsemme liikkeelle vasta iltapäivällä. Haastavaan alkumatkaan tuhrautui kauheasti aikaa, ja aloimme jo huolissamme arvioida kokonaismatkaa suhteessa valoisiin tunteihin. Lenkki kiersi kuitenkin pois rannikolta, sateiden runtelemia mutta helppokulkuisia hiekkateitä pitkin metsän läpi takaisin kaupunkiin. Voitimme aikaa pitkin askelin ja pelastuimme pimeältä metsältä.

Talvikaudeksi paljolti suljettu, illansuuhun hiljenevä, pitkää lounasta sulatteleva pikkukaupunki tarjosi meille vielä yhden pelastuksen: pieni mukava kahvila, pienet mukavat voileivät, ja pienet mukavat italialaiset espressot.

Sunnuntaina alkoi syksy, päivälämpötila jäi 15 asteeseen, toppajakkuakin tarvittiin ajoittain. Englannista kahden vuoden harharetkeltä palanneet ystävät kutsuivat meidät Sitgesiin, jonne aikovat nyt asettua. Pieni kuppila Cariño söpöine sisäpihoineen on sosiaalisen elämän keskus, jossa kokoontuvat monet harrastusporukat.  Rantakadulla ravintola Santa Maria palvelee turistit ja paikalliset ja meidät siltä väliltä: paellaa ja mainioita kalaruokia.

Hiekkarannalla oli vielä ihmisiä aurinkoa ottamassa, jotkut uimassakin. Rantakadulla otettiin syksyä vastaan kirkkaassa auringonpaisteessa. Patikoimme Sitgesissäkin: baarista ravintolaan, ravintolasta kahvilaan, kahvilasta ystävien asunnolle, asunnolta rautatieasemaa vastapäätä olevaan baariin. Lopulta kapusimme junaan ja sujahdimme pimeään iltaan ja takaisin Barcelonaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti