Pla de Bages on
viinialueena perinteinen katalonialaiseen tapaan: tuhatvuotista historiaa siteerataan täälläkin. Nimi
Bages liitetään Bacchukseen. Alueen Denominación de Origen –status kuitenkin
nuori, vuodelta 1995. Alue on viinintuottajana pieni 450 hehtaareineen.
Valitsimme kohteeksi Manresan kaupungin lähellä olevan Sant
Fruitós de Bages –pikkukaupungin ulkolaidoilla sijaitsevan Món Sant Benet –nimisen hotellin. Hotelli kuuluu isompaan
matkailu-ja kulttuurikuvioon, joka on perustettu keskiaikaiseen luostariin. www.monstbenet.com
Varaan mielelläni majoitukset netissä, vaikken enää
pelkääkään tehdä varausta puhelimella espanjaksi. Päivämäärät, hinnat sun muut
numerot tulevat varmemmin oikein, puolin ja toisin. Varaussivulla avautui
mahdollisuus ostaa muutakin kuin majoitus ja aamiainen. Mahdollisia lisukkeita
olivat päivällinen, vierailu läheisessä viinibodegassa, kuohuviini huoneessa,
suklaata, kukkakimppu, ym. Valitsin päivällisen ja viinibodegavierailun. Luin
ja tarkistin hintaa monta kertaa, koska se oli niin edullinen, ettei kaikki
tämä näyttänyt mahdolliselta.
Mutkittelimme paikalle kylien, kaupunkien ja mäkisen
luonnonsuojelualueen läpi, jossa vilahteli patikoitsijoita. Lounaaksi otimme
patongin pätkät Terrassan kaupungin
keskustassa. Terrassa lienee Barcelonan työssäkäyntialueen laidalla, päätellen
siitä, että paikallisjunan päätepysäkki on siellä.
Hotelli Món osoittautui harmaasta kivestä ja lasista
muotoilluksi hienoksi rakennukseksi, josta avautui puoliavoin sisäpiha
terasseineen ja näkymä luostarille. Huoneenkin suunnittelussa oli tyylikkäitä
ja käteviä ratkaisuja. Parvekkeelta oli näkymä samaiselle luostarille. (kuvia)
Lähdimme patikoimaan luostarin ohi, Llobregat-joen varrelle. (kuva)
Päivällinen osoittautui
herkulliseksi ja kauniisti asetelluksi – ja parhaiden katalonialaisperinteiden
mukaan yllättävän raskaaksi. Paikallinen viinipullo kuului edulliseen
pakettihintaan! (Maksoimme ylimääräistä vain patikoinnin jälkeisistä oluista ja
loppuillan riehakkaista yrttiteekupillisista.) Ruoista pitää mainita
alkupalaksi valitsemani teos, jossa tuhatlehtilevyn päällä oli hanhenmaksaa,
paikallista makkaraa ja viikunoita. Ihanaa.
Sulattelukävelyä täydenkuun valossa vanhalle luostarille.
Luulimme, että kävelisimme pari askelta seuraavan aamun
bodegavierailulle. Mutta mepä saimme katalaaninkielisen tulosteen, jossa oli ajo-ohje
noin 20 minuutin automatkalle. Asia oli ihan selvä, paitsi että miten hotellilta
lähtien löydetään se tie, jolta sitten poiketaan.
Lopulta emme olleet edes myöhässä. Abadal-tilalla näimme vanhan osan: tunnelmallisia kellareita,
tynnyreitä, hevoskärryjä ym. Ihailimme viereistä merlot-peltoa (kuva) ja
siirryimme moderniin osaan, jossa viini nykyään tehdään (kuva tankeista).
Maistelimmekin valkoista, rosé-viiniä ja punaviiniä. Ostimme mm.
perinnetavaraa: paikallisesta Picapoll-rypäleestä tehtyä valkoviiniä. Vielä
emme ole sitä maistaneet. Tilan esitteessä olisi ollut ajo-ohje kolmella
kielellä, kartta, ja GPS:n käyttäjille paikan koordinaatit, mutta hotelli ei
sitten kuormittanut asiakasta näillä yhteistyökumppanin tuottamilla
yksityiskohdilla. www.abadal.net
Lounaaksi taas rapea voileipä, tällä kertaa niin pienessä
kylässä, että me turistit herätimme ystävällistä uteliaisuutta. Paikan nimi on Santa Maria d’Oló.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti