sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Kotiruokaa, kauppahalleja ja ostoksia

Barcelonassa on tiettävästi nelisenkymmentä kauppahallia, sopivasti eri kaupunginosissa. Ne ovat yleensä vanhoissa, perinteisissä hyvin koristeellisissa rakennuksissa, jotka ovat alueellaan maamerkkejä. Nyt monet näistä hienoista rakennuksista ovat remontissa, ja näiden hallien toiminta on siirretty valtaviin, valkoisiin telttoihin.


Tarjolla on lihaa, kalaa ja mereneläviä, vihanneksia ja hedelmiä, jne. Valikoimat ovat laajempia ja värikkäämpiä kuin mihin olemme tottuneet Hakaniemessä. Kaloja on isoja ja pieniä, ja monenlaista mönkijää on jäämurskan päällä. Lihaosastolla näkyy rivissä riippuvia ilmakuivattuja kinkkuja, ja makkaroiden valikoimasta puuttuu vain mauton lenkkimakkara. Väriloisto on parhaimmillaan kasvis- ja hedelmätiskeillä.


Jotkut näistä halleista tiedetään kalliinpuoleisiksi, kuten Ramblan vieressä oleva Mercat de la Boquería, joka mainitaan kaikissa opaskirjoissa ja joka viliseekin turisteja. Pientä palkkaansa pitkälle venyttävät ihmiset asioivat esimerkiksi lähikorttelinsa Mercat Sant Antonissa. Meitä lähinnä, noin 15 minuutin kävelymatkan päässä, on kohtuullinen Mercat El Ninot.


En koskaan käy ostoksilla kauppahalleissa. Naapurikorttelissamme on kalakauppa, joka on uskottavasti kiinni maanantaisin, silloinhan ei ole tarjolla tuoretta kalaa. Valikoimat vaihtelevat saatavuuden mukaan. Katson yleensä mielestäni sopivan kalan, ja kysyn sen nimeä oppiakseni sen vastaisen varalle. Jos katson keittokirjasta mitä kalaa tarvitsen, juuri sitä ei kuitenkaan ole juuri sinä päivänä. Käymme keskustelun valmistustavasta, jolloin myyjä osaa pilkkoa tai käsitellä kalan asianmukaisesti. Suosikkejani ovat lubina, emperador, lenguado, rape ja dorada.


Kalakaupan vieressä on liha- ja leikkelekauppa. Ostan silloin tällöin pari viipaletta ilmakuivattua Jamón Ibérico de bellotaa eli tammenterhoilla ruokittua kinkkua. Ei sitä turhaan kehuta maailman parhaaksi! Arkisempaa saalista ovat makkarat patoihin, keittoihin ja pastakastikkeisiin: chorizo tierno, morcilla, butifarra, salsichas… Tämän kaupan rouvat, jotka ovat ystävyksiä ja naapuruksia ja tulevat yhdessä autolla töihin, puhuvat minulle hyvin selkeää ja korrektia espanjaa. Aina kaupasta lähtiessäni, huolellisesti valitut makkarat mukanani, luulen käyneeni henkevänkin keskustelun heidän kanssaan.


Leipomoita on lähikortteleissa neljä. Kokeilimme aluksi kaikkia ja päätimme sitten suosikkimme, josta ostamme viikonloppuaamuisin leivät, arkisinkin tarvittaessa (mutta ei koskaan aamuisin!).

Vihannes- ja hedelmäkauppoja on useita, ja olen yhden vakioasiakas. Olen oppinut käyttämään kasviksia, joista en ennen tiennytkään, kuten acelga. Hintalapussa näkyy myös paikkakunta, josta tuote tulee. Lähimmät puutarhat ovat Lleidassa ja Gironassa. Usein näkyviä paikannimiä ovat Alicante ja Valencia. Joskus on kirjoitettu suurpiirteisesti Espanja. Ranskastakin tuodaan hedelmiä. Muilta mantereilta lennätettyjä hedelmiä en yleensä osta.

Myös melkein kaikki muu löytyy omasta tai naapurikorttelista. Lähin supermarket on yleensä riittävä murojen, yrttiteen, mehun yms hankkimiseen. Sielläkin on kelpo juustotiski ja makkaravalikoima. Ja viinejä.

Supermarketissa jonotetaan kassalle tavanomaisesti. Pikkukaupoissa on oma, tehokas komentonsa. Tilanne näyttää aluksi huolestuttavasti tungeksivalta laumalta. Koodi on kuitenkin selvä: liikkeeseen saapuva kysyy paikalla jo olevilta, kuka tuli viimeksi. Asianomainen tunnustaa. Tulija sitten tietää, kuka on se ultima, jota hänen pitää kytätä. Näin on mahdollista kulkea tiskin vierellä katsomassa tarjolla olevia herkkuja, tai istuutua lepäämään.

Kotiruokamme perustuu paljolti heti aluksi ostamaamme keittokirjaan: Cooking in Spain (Janet Mendel). Englanninkielisten reseptien yhteydessä on ruokalajien nimet espanjaksi. Hakemistossa on käännökset suuntaan ja toiseen. Alussa on johdatusta eri alueiden ruokiin sekä eri raaka-aineisiin ja niiden ostamiseen.

Tämän kirjan avulla olen päässyt uusien kalojen, vihannesten ja makkaroiden makuun. Kirjasta ovat jo seuloutuneet kohtuullisen helpot, kevyet ja tietysti maukkaat ruuat vakiokäyttöön. Hyvinkin raskaita pöperöitä kuuluu kyllä perinteeseen ja on tarjolla ravintoloissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti